Seurakuntien rippikoulusivut
Tutustu rippikoulun hintoihin ja sääntöihin
Huoltajan ja nuoren on hyvä tutustua yhdessä rippikoulun sääntöihin. Molemmat sitoutuvat niihin, kun nuori ilmoitetaan rippikouluun.
Rippikoulu?
Rippikoulu on mahdollisuus oppia Jumalasta ja itsestään. Rippikoulussa yhdessä ryhmän kanssa opiskellaan, pidetään hauskaa, lauletaan ja rukoillaan. Rippikoulu antaa eväät jatkaa omaa kristityn elämää, jossa kaiken pohjalla on kaste.
Useimmat käyvät rippikoulun rippileirillä sinä vuonna, kun täyttävät 15 vuotta. Rippikouluun ilmoittaudutaan syksyn alussa ja talven mittaan käydään ryhmän yhteisissä tapaamisissa sekä seurakunnan tilaisuuksissa. Pääosa rippikoulun opiskelusta tapahtuu viikon mittaisella leirillä tai päivärippikoulussa. Rippikoulumatka päättyy konfirmaatioon, jossa rippikoululaisesta tulee seurakunnan täysivaltainen jäsen.
Rippikoulupäivinä tehdään erilaisia tehtäviä ja ollaan paljon yhdessä. Opiskeltavien asioiden lisäksi ulkoillaan, nauretaan ja syödään hyvin. Riparilla nuori saa itse osallistua, kokeilla ja miettiä asioita. Kaverisuhteet syventyvät ja uusia kavereita voi löytyä. Nuoren rinnalla riparilla ovat isoset eli edellisinä vuosina riparin käyneet vapaaehtoiset nuoret.
Erilaisia rippikouluvaihtoehtoja
Oulussa rippikouluja järjestetään kaikkina koulujen loma-aikoina ja tarjonnassa on huomioitu rippikoululaisten erityistarpeet.
Tavallisin tapa on käydä kesällä pidettävä leiririppikoulu. Tarjolla on myös ympäri vuoden erilaisia teemaleirejä, kuten sporttiripari, lasketteluripari ja eräripari.
Päivärippikoulussa yöt nukutaan kotona ja päivisin kokoonnutaan yhteen kirkon tiloihin. Löydät päivärippikouluja myös cityriparin nimellä.
Kehitysvammaisille sekä pienryhmää tarvitseville nuorille on Oulussa omat ryhmänsä ja erikoistuneet työntekijät. Tarvittaessa rippikoulu voidaan järjestää myös yksityisenä opetuksena.
Aikuisrippikoulu
Onko sinua pyydetty kummiksi? Onko kirkkohäät tiedossa? Haluatko kasteen ja liittyä kirkon jäseneksi? Tai haluatko jäsennellä omaa hengellistä elämääsi ja ajatteluasi? Tervetuloa aikuisrippikouluun! Aikuisrippikoulu käydään useimmiten papin kanssa kahdestaan keskustellen, sinun lähtökohdistasi käsin. Oulussa järjestetään vuosittain myös 1-2 aikuisrippikouluryhmää.
Rippikoulun aikajana
Rippikoulu kestää melkein kokonaisen vuoden. Rippikouluvuoden aikana osallistutaan jumalanpalveluksiin ja tutustutaan seurakunnan toimintaan. Jossain kohtaa vuotta edessä on leiri tai päivärippikouluviikko. Kaikki huipentuu konfirmaatiojumalanpalvelukseen. Saat kaikkiin vaiheisiin tarkemmat ohjeet omalta rippikoulun ohjaajiltasi!
Ilmoittautuminen
Rippikouluun ilmoittaudutaan alkusyksystä tyypillisesti kasiluokan alkaessa. Saat elokuussa kotiin rippikoulusta kertovan kirjeen. Ilmoittautuminen tehdään sähköisesti nettisivuillamme.
Lue lisää ilmoittautumisesta
Oma ryhmä
Syyskuun lopussa saat tietää oman rippikouluryhmäsi, sen aikataulut ja työntekijät. Ensimmäinen tapaaminen on useimmiten syysloman jälkeen ja siellä alkaa tutustuminen rippikouluporukkaan.
Rippikoulukortti
Talven aikana tutustut kotiseurakuntasi toimintaan rippikoulukortin avulla. Rippikoulun aikana opit, mitä kirkossa tapahtuu ja miten jumalanpalvelukseen osallistutaan.
Leiri tai päiväripari
Rippikoulun tunnetuin ja odotetuin osa on rippileiri. Leiri tai päiväripari pidetään leirikeskuksessa tai kirkolla, ja se kestää 5-6 päivää. Viikossa tutuksi tulee sekä Jumala että uudet kaverit!
Lue lisää erilaisista riparivaihtoehdoista
Konfirmaatio
Rippikoulu päättyy konfirmaatioon eli juhlajumalanpalvelukseen. Rippikoululaiset pukeutuvat alboihin eli valkoisiin kasteesta muistuttaviin pukuihin. Konfirmaatiossa perhe ja läheiset siunaavat nuoret eteenpäin elämän matkalla. Kotona voidaan sen jälkeen viettiä iloisia rippijuhlia.
Lue lisää rippijuhlista
Rippikoulun jälkeen
Rippikoulussa seurakunta on tullut tutuksi ja olet yhä tervetullut mukaan kaikkeen! Nuoria kutsuvat erityisesti isoskoulutus, nuorten illat ja leirit.
Tutustu nuorten toimintaanRippikoulun usein kysytyt kysymykset
Milloin rippikoulun voi käydä?
Useimmat nuoret käyvät rippikoulun sinä vuonna, kun he täyttävät 15 vuotta. Ilmoittautuminen on ajankohtaista kasiluokan alkaessa ja tästä muistutetaan kotiin tulevalla kutsukirjeellä.
Jos nuori käy koulua itseään vuotta vanhempien tai nuorempien kanssa, hän voi haluta käydä rippikoulun samaan aikaan luokkakavereiden kanssa. Tällöin kutsukirje rippikouluun jää saamatta, mutta rippikouluun voi ilmoittautua yhtä lailla. 14-vuotiaana rippikoulun käymiseen tarvitaan lupa oman seurakunnan kirkkoherralta. Mainitse siis ilmoittautumisen yhteydessä, jos olet tulossa rippikouluun vuoden etuajassa.
Kesken jäänyttä rippikoulua voi jatkaa seuraavana vuonna. Joskus teini-ikä ei ole parasta aikaa rippikoululle, vaan kiinnostus löytyy vasta myöhemmin elämässä. Aikuisrippikouluun voi hakeutua koska tahansa ottamalla yhteyttä omaan kotiseurakuntaan.
Nuori ei kuulu kirkkoon. Voiko rippikouluun tulla?
Rippikouluun ovat kaikki tervetulleita. Jos nuorta ei ole kastettu, hänet voidaan kastaa rippikoulun aikana. Jos nuori on kastettu, mutta ei kuulu kirkkoon, hän voi liittyä kirkon jäseneksi. Ilmoittautumisvaiheessa ei ole eroa sillä, kuuluuko rippikouluun ilmoitettava nuori kirkkoon vai ei. Kirkkoon kuulumatonta nuorta käsitellään leiripaikkoja jaettaessa sen seurakunnan jäsenenä, jonka alueella hän asuu.
Ratkaisu kasteesta ja kirkkoon liittymisestä tehdään nuoren ja perheen tahdon mukaan rippikoulun aikana. Kaste voidaan pitää talven aikana, leirillä tai leirin jälkeen ennen konfirmaatiota. Nuori voi siis myös käydä ensin koko rippikoulun ja sen jälkeen päättää, haluaako hän saada kasteen. Toisaalta jo rippikoulun alkaessa nuorella voi olla selvä toive kasteesta, jolloin kasteen voi saada heti rippikoulun aluksi. Alaikäinen tarvitsee kasteeseen ja kirkkoon liittymiseen molemmilta huoltajiltaan kirjallisen hyväksynnän. Rippikoulun päätteeksi tapahtuvaan konfirmaatioon voi osallistua vain kirkkoon kuuluva, kastettu nuori.
Kaste ja kirkkoon liittyminen on syytä ottaa puheeksi rippikouluryhmän papin kanssa viimeistään rippileirin tai päiväriparin lähestyessä.
Pitääkö rippikoulussa opetella jotakin ulkoa?
Rippikoulussa tavoitellaan ennen kaikkea kristinuskon tärkeiden asioiden ymmärtämistä. Rippikoulun perinteisiä ulkoläksyjä opetellaan ennen kaikkea elämää eikä rippikoulua varten. Niiden osaaminen ei tarkoita pakolla ulkoa pänttäämistä. Ulkoa osaaminen voi olla esimerkiksi sitä, että osaa lausua omassa konfirmaatiossaan uskontunnustuksen yhdessä muiden kanssa. Myös Isä meidän -rukous on erityisesti teksti, jonka sanoilla jokaisen maailman kristityn on hyvä osata rukoilla. Rippikoulussa tutuksi tulevat myös 10 käskyä ja Herran siunaus. Ulkoläksyt ovat siis tärkeitä tekstejä, mutta niiden osaamista ei tarvitse jännittää yhtään, vaikka oppimisvaikeuksia olisikin.
Miten pääsen kaverin kanssa samaan ryhmään?
Ilmoittautumisen yhteydessä voit käyttää kaverikoodia, joka liittää ilmoittautumisjärjestelmässämme kaksi henkilöä yhteen niin, että he pääsevät varmasti samaan ryhmään. Koodi toimii vain kahden henkilön kesken.
Koodin saa siten, että ensin toinen rippikoululainen ilmoittautuu lomakkeella tavalliseen tapaan ja saa lomakkeelta aivan ilmoittautumisen lopuksi kaverikoodin. Se on pitkä jono kirjaimia ja/tai numeroita. Tämän jälkeen ilmoittautuja voi antaa koodin toiselle rippikoululaiselle. Toinen ilmoittautuja puolestaan aloittaa ilmoittautumisensa valitsemalla ”käytän kaverikoodia”. Koodin syöttämisen jälkeen ryhmävalinnat kopioituvat samaksi kuin ensimmäisellä ilmoittautujalla ja enää tarvitsee täyttää yhteystiedot. Tämän takia on suositeltavaa, että katsotte kaverikoodia käyttävissä perheissä ryhmävalinnat yhdessä läpi niin, että kaikki valitut ryhmät sopivat varmasti molemmille perheille.
Kolmen kaverin porukka voi toimia niin, että kaikki kaverit kirjoittavat ilmoittautumisessa lisätietoihin toistensa nimet. Tällöin ryhmäjaon yhteydessä osataan ottaa toiveet huomioon ja kaikki saavat ryhmään yhden kaverin. On erityisen tärkeää, että kavereilla on valittuna samat ryhmätoiveet samassa järjestyksessä.
Yli kolmen hengen kaveriporukoiden pääsemistä samaan ryhmään emme voi taata rippikouluryhmien rajallisen koon takia.
Voinko päästä riparille, joka ei ole kotiseurakuntani järjestämä?
Jokaiselle rippikouluikäiselle varataan paikka lähtökohtaisesti oman kotiseurakunnan rippikoulusta ja toisen seurakunnan riparille menoon tarvitaan jokin syy. Yleisin syy naapuriseurakunnassa rippikoulun käyntiin on kaveritoive. Kaverikoodia käyttäessä voitte valita ryhmiä kumman tahansa kaverin kotiseurakunnasta. Yksinään toiseen seurakuntaan ilmoittautuessa syy (muutto, koulukiusaaminen, vain yksi sopiva ajankohta tms.) on mainittava ilmoittautumista tehdessä.
Erilaisiin teemarippikouluihin (esim. laskettelu) voi ilmoittautua mistä tahansa Oulun seurakunnasta kotiseurakunnasta riippumatta. Kannattaa huomata, että rippikoulussa on talven aikana pakollisia tapaamisia järjestävän seurakunnan tiloissa, joten tapaamisiin kulkeminen on syytä ottaa huomioon ryhmää valitessa.
Jos haluat leirille, jonka järjestävä taho on jokin muu kuin Oulun seurakunnat (esim. Suomen Rauhanyhdistysten keskusyhdistys tai jokin urheiluseura), sinun tulee ilmoittautua Muualla rippikoulun käyvien ryhmään ja suorittaa talven aikana kotiseurakuntaan tutustuminen täällä Oulussa. Jos asut Oulun naapurikunnassa tai olisit Oulusta menossa riparille lähikuntaan, varmista seurakuntien rippikouluvastaavilta, onko tämä mahdollista, onko ryhmissä tilaa ja miten kotiseurakuntaan tutustuminen tässä tapauksessa suoritetaan.
Miten varmistan, että koulukiusaajani ei ole samalla leirillä?
Joskus on tiedossa nuoria, joiden kanssa et missään nimessä halua olla samassa ryhmässä. Tämä asia on helppoa ratkaista, jos kerrot meille kiusaamisesta jo silloin, kun ilmoittaudut leirille. Voit täysin luottamuksellisesti kertoa rippikouluvastaavalle kiusaamisesta ja henkilöistä, jonka kanssa et haluaisi samalle leirille, ja niin teidät osataan sijoittaa eri ryhmiin. Ryhmien julkistamisen jälkeen tilanteeseen reagointi on haastavampaa, sillä ryhmämme ovat usein hyvin täynnä. Joskus myös kaverisuhteet menevät solmuun rippikouluvuoden aikana ja rippikouluryhmää voi haluta siksi vaihtaa. Joka tapauksessa vaihto sellaiseen ryhmään, jossa nuorella on hyvä olla, pyritään järjestämään mahdollisimman pikaisesti, kunhan tieto tulee rippikoulun työntekijöille.
Mitä pitäisi kertoa etukäteen sairauksista tai muusta elämäntilanteesta?
Riittävät tiedot nuoren fyysisestä ja henkisestä voinnista ovat ehdoton edellytys hyvän ja turvallisen rippikoulun järjestämiselle. Tieto oppimisvaikeuksista, sosiaalisesta jännityksestä, sukupuoli-identiteetistä tai perhetilanteesta auttaa ohjaajia rakentamaan rippikoulun niin, että sinulla on hyvä olla eikä sinun tarvitse pelätä erottuvasi joukosta tai jääväsi jostain paitsi. Voit kertoa asioistasi ohjaajille luottamuksellisesti.
Kunhan motivaatiota riittää, rippikoulun saa aina käytyä ja se joustaa tarvittaessa rippikoululaisen mukaan. Useimpien perussairauksien (esim. diabetes) kanssa voi osallistua rippileirille, kunhan nuori osaa itse hoitaa sairauteen kuuluvat päivittäiset toimet. Varmuuden vuoksi joskus voi olla syytä valita lähellä Oulua sijaitsevia leirikeskuksia, jotta huoltajat ja terveydenhuolto ovat lähellä. Lähellä Oulua sijaitsevat leirikeskukset antavat mahdollisuuden myös käydä kotona rauhoittumassa, jos leiri osoittautuu henkisesti kovin kuormittavaksi.
Leirielämään kuuluu runsaasti sosiaalista toimintaa sekä kotoa poikkeavat olosuhteet. Leirillä ollaan kaukana kotoa ja ennestään tuntemattomien ihmisten kanssa. Leirielämä ja syvällisistä asioista puhuminen voi nostaa pintaan monenlaisia tunteita. Jos henkisessä tai sosiaalisessa jaksamisessa on haasteita, rippikouluun osallistumista voi suhteuttaa vertaamalla sitä koulunkäyntiin. Koulussa ollaan päivässä 6-8 tuntia, jonka jälkeen pääsee kotiin lepäämään. Rippileirillä päivä kestää aamukahdeksasta iltakymmeneen. Vaikka vain pieni osa tuosta ajasta on opiskeluun liittyvää työskentelyä, toisten leiriläisten kanssa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ollaan koko päivä ja makuuhuonekin jaetaan toisten kanssa. Omaa rauhoittumis- ja lepoaikaa voidaan päivään tarpeen mukaan järjestää hieman, mutta tarkoitus on, että leirillä eletään koko ryhmä samassa rytmissä ja aikataulussa.
Aina leiri ei ole soveltuva rippikouluvaihtoehto, vaikka se olisikin nuoren oma toive. Rippikouluvalikoimassa olevat päivärippikoulut ovat rippikoulun käymiselle hyviä ja kivoja tapoja, joissa joustoa on enemmän ja ryhmät pienempiä. Jokaisessa seurakunnassa on tarjolla vuodessa vähintään yksi päivärippikoulu ja lisäksi Oulussa on tarjolla kaksi pienryhmärippikoulua. Myös yksityisopetuksena käytävä rippikoulu on vaihtoehto, jos sairaus tai henkinen vointi sitä vaatii.
Rippikoulun käymiseen vaikuttavista asioista sekä parhaasta rippikouluvaihtoehdosta kannattaa keskustella rippikouluvastaavien kanssa jo ennen ilmoittautumisen tekemistä sekä ryhmävalinnan jälkeen ryhmän työntekijöiden kanssa, jotta rippikoulusta saadaan turvallinen ja positiivinen kokemus.
Saako rippikoulumaksuun helpotusta, jos meillä on vaikea rahatilanne?
Kyllä saa. Päätöksen rippikoulumaksusta vapautuksesta tekee kotiseurakuntasi diakoniatyöntekijä perheen taloustietojen perusteella. Lue tältä sivulta, miten saat yhteyden diakoniatyöntekijään. Yhteydenottoa ei kannata jännittää, sillä samalla kuulet, millaista muuta apua perheenne voi saada seurakunnalta.
Paljonko rippikoulusta saa olla poissaoloja?
Rippikoulu on ainutkertainen jakso elämässä ja me toivomme, että se tuntuu sinustakin siltä. Rippikoulun talvikauden tapaamiset ovat iso osa rippikoulussa tapahtuvaa oppimista ja siksi poissaolot korvataan itsenäisillä tehtävillä tai muulla vastaavalla tilaisuudella rippikoulusi työntekijöiden ohjeiden mukaan. Talven kokoontumiset tähtäävät ryhmään tutustumiseen kesää varten. Sinun on mukavampi lähteä leirille, kun olet ollut mukana kokoontumisissa jo talven aikana. Siksi lähtökohtaisesti jokaisessa ryhmän tapaamisessa kuuluu olla paikalla.
Treenit tai pelireissut eivät siis voi joka kerta mennä rippikoulutapaamisen edelle. Jos harrastat jotain kilpalajia niin, että tiedät poissaoloja tulevan paljon, suositeltava rippikouluvaihtoehto on sporttiripari, jonka aikataulussa muita ryhmiä enemmän vaihtoehtoja.
Joskus nuoren elämässä on meneillään kaikkea sellaista, että rippikoulutapaamisissa on vaikeaa saada käytyä. Tällöinkin työntekijöihin kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin, jotta rippikoulun käymisestä voidaan keskustella ja löytää nuorta ja perhettä helpottava ratkaisu.
Leiriltä poistuminen tai sinne myöhässä saapuminen ei ole suositeltavaa, sillä se häiritsee rippikoulukokemusta merkittävästi. Tämä onnistuu siksi vain perhesyistä työntekijöiden kanssa sopien. Urheilukilpailujen ja lomamatkan päällekkäisyyden takia on parempi vaihtaa rippikouluryhmää kokonaan. Jos leiri keskeytyy sairastumisen takia, rippikoulun loppuun saattamisesta sovitaan tapauskohtaisesti työntekijöiden kanssa. Sairastumisesta huolimatta nuori pääsee konfirmaatioon oman ryhmän kanssa tai konfirmoidaan muuten mahdollisimman pian.
Miksi riparille?
Rippikoulu päättyy konfirmaatioon. Konfirmaation jälkeen nuori saa:
-
toimia kastettavan lapsen kummina
-
osallistua itsenäisesti ehtoolliselle
-
äänestää seurakuntavaaleissa, kun täyttää 16 vuotta
-
mennä kirkossa naimisiin (tähän riittää myös pelkkä rippikoulu)
Yhteystiedot
-
Nuorisotyönohjaaja
Ville ValtonenHaukiputaan seurakunta | Nuorisotyö
-
Seurakuntapastori, vt. kappalainen
Iida GlumoffKarjasillan seurakunta | Pappi
Karjasilta-Kaukovainio aluetyö – Karjasillan rippikouluvastaava
-
Vs. kappalainen
Frans KinnunenKiimingin seurakunta | Pappi
Rippikouluvastaava
-
Seurakuntapastori
Peter VäänänenOulujoen seurakunta | Pappi
Rippikouluvastaava
-
Nuorisotyönohjaaja
Tuomas TyyneläOulunsalon seurakunta | Nuorisotyö
-
Kappalainen
Jaakko SyynimaaTuiran seurakunta | Pappi
Rippikoulutyön koordinaattori
-
Nuorisotyönohjaaja
Mono KuoppalaOulun tuomiokirkkoseurakunta | Nuorisotyö
Kasvatuksen tiimivastaava
-
Leirikeskuskoordinaattori
Tanja KoponenKiinteistöpalvelut | Oulun seurakuntayhtymä
Rakennuttaminen-tiimi