Ristiäiset
Oletko sinä tai läheisesi uuden elämän äärellä? Onnea, vauva on syntynyt! Lapsen syntymää kannattaa juhlia.
Miksi ristiäiset?
Ristiäiset eli kastejuhla on iloinen kirkollinen juhla. Juhlan tärkein asia on uusi pieni ihminen.
Kaste on paras lahja, jonka vanhemmat voivat antaa lapselleen. Kasteessa lapsi saa Jumalan rakkauden ja hänestä tulee oman alueensa seurakunnan jäsen. Usein lapsen nimi kuullaan ensimmäistä kertaa ristiäisissä.
Ristiäisiin kokoontuvat vauvan läheiset. He ovat ihmisiä, jotka kulkevat lapsen rinnalla ja tukevat häntä elämässä. Ristiäisiin osallistuminen on monelle tärkeä ja ikimuistoinen hetki.
Juhlapäivä
Ristiäisjuhla voi olla pienimuotoinen tai suurempi tilaisuus. Se voidaan pitää kotona, mummolassa, kirkossa tai jossakin muussa teille tärkeässä paikassa.
Ristiäisjuhlaan ei liity lapsen kastamisen lisäksi muita pakollisia osia. Toisille ristiäisiin liittyy suvun perinteitä, toiset taas haluavat tehdä juhlasta omannäköisensä.
On tärkeää, että juhla suunnitellaan teidän näköiseksenne. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Voitte järjestää juhlan seurakunnan tiloissa, jolloin kotia ei tarvitse siivota juhlakuntoon. Tarjoilut voi myös tilata valmiina. Apua kannattaa pyytää ja ottaa vastaan – esimerkiksi sukulaisilta, ystäviltä tai seurakunnalta.
Kastepappi kuuntelee toiveitanne, jotta juhla tuntuisi juuri teidän näköiseltänne ja jäisi lämpimänä muistona mieleen. Kaste ja papin tulo juhlaan ovat maksuttomia.
Sopivan musiikin juhlaan saa valita itse. Kastetilaisuuden virsiin voi tutustua esimerkiksi Virsikirja.fi:n Ristiäiset-osiossa.
Mistä asioista ristiäiset koostuvat?
Kastejuhlan järjestämiseen ei ole olemassa virallisia ohjeita. Tässä kuitenkin vinkkilista avuksi ja tueksi helpottamaan ristiäisten suunnittelua.
Ristiäispäivästä sopiminen
Vauvan syntymän jälkeen saat postia seurakunnasta tai Digi- ja väestötietovirastosta (DVV). Ota yhteyttä oman asuinalueesi seurakunnan kirkkoherranvirastoon ja varaa aika ristiäisille. Kirkkoherranvirastosta voit myös varata ristiäisjuhlille sopivan tilan.
Voit myös olla yhteydessä suoraan tuttuun pappiin.
Jos haluatte papin ristiäisiin jostakin muualta kuin Oulun seurakunnista, teidän täytyy kysyä häntä itse ja huolehtia mahdollisista matkakustannuksista. Tästä järjestelystä täytyy ilmoittaa ajoissa kirkkoherranvirastoon.
Vauvan nimi pitää ilmoittaa Digi- ja väestötietoviraston rekisteriin kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Usein ristiäiset pidetään ennen sitä, jolloin pappi vie kasteen jälkeen lapsen nimen ja kastetiedot kirkon ja viranomaisten rekisteriin.
Kaste voidaan tehdä myös myöhemmin. Tässä tilanteessa vanhempien tulee itse ilmoittaa nimi Digi- ja väestötietovirastoon kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Lue lisää Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta.
Papin tapaaminen
Ennen ristiäisiä pappi ottaa sinuun yhteyttä ja sopii tapaamisen. Voitte tavata kotona, seurakunnan tiloissa tai keskustella etänä esimerkiksi videopuhelun kautta. Tapaamisessa pappi kuulee perheenne kuulumisia ja käy kanssanne läpi kasteeseen ja juhlan järjestelyihin liittyviä asioita.
Ristiäisiin tarvitaan ainakin yksi kummi. Kummin täytyy olla konfirmoitu ja kuulua kirkkoon. Jos kummin löytäminen tuntuu vaikealta, pappi voi auttaa asiassa.
Vauvan nimi
Lapselle saa antaa nimilain mukaan enintään neljä etunimeä. Nimessä saa näkyä persoonallisuus ja luovuus, mutta sen tulee täyttää etunimelle asetetut edellytykset.
Nimiehdotuksiin voi tutustua esimerkiksi Nimipalvelusta, jossa on tietoa suosituista nimistä eri vuosina.
Vanhemmat saavat itse päättää, milloin he kertovat vauvan nimen.
Lisätietoa nimilaista Finlexin verkkosivulta.
Kastepuku
Vauvalle voi hankkia kastemekon. Monissa suvuissa kastemekko kulkee perintönä vauvalta toiselle. Oulun seurakunnilla on myös kastemekkoja, joita voi lainata. Voit tiedustella kastemekkoa samalla, kun varaat ajan ristiäisille kirkkoherranvirastosta.
Kastemekko ei kuitenkaan ole ristiäisissä välttämättömyys. Vauvan voi pukea kasteelle yhtä hyvin myös omiin vaatteisiinsa.
Kastepöytä
Kastetilaisuutta varten tarvitaan pöytä, jolle asetetaan kastemalja. Kastevedeksi käy lämmin hanavesi, ja lapsen pään kuivaamista varten on hyvä varata pieni liina.
Pappi tuo mukanaan kastekynttilän ja tarvittaessa myös Raamatun.
Kummit
Kastettavalla lapsella pitää olla vähintään yksi kirkkoon kuuluva, konfirmoitu kummi. Ylärajaa kummien määrällä ei ole. Kummina voi olla useammalle lapselle.
Kummi on lapselle tärkeä ystävä ja turvallinen aikuinen. Kummius rakentuu pienistä asioista: yhteisestä ajasta, muistamisesta ja luottamuksesta.
Ristiäisjuhla
Ristiäiset järjestetään vauvan ehdoilla. Ei haittaa, jos vauva itkee tai hänellä tulee nälkä. Kastetilaisuus voidaan keskeyttää hetkeksi, jos vauva tarvitsee taukoa.
Tilaisuuden kulku
Ristiäiset alkavat virrellä tai jollain muulla musiikilla. Pappi aloittaa tilaisuuden siunauksella. Sen jälkeen vanhemmat kertovat vauvan nimen tai pappi kertoo sen heidän puolestaan. Nimen sanominen tarkoittaa, että lapsi kutsutaan nimeltä seurakunnan jäseneksi.
Ennen kastetta pappi kysyy vanhemmilta, haluavatko he, että lapsi kastetaan kristilliseen uskoon. Pappi voi myös vain todeta asian vanhempien kanssa sovitulla tavalla. Pappi kysyy vanhemmilta ja kummeilta, haluavatko he kasvattaa lasta kristillisessä uskossa. Tämän jälkeen pappi tekee ristinmerkin lapsen otsaan ja kaikki rukoilevat lapsen puolesta.
Rukouksen jälkeen pappi pitää puheen. Pappi ottaa siihen mukaan asioita, joista on keskustellut vanhempien kanssa ennen kastetta.
Kasteen yhteydessä saatetaan lukea psalmi 139. Siinä muistutetaan, että jokainen ihminen on Jumalan silmissä ainutlaatuinen ja arvokas. Myös vauva on suuri ihme.
Näin kastaminen tapahtuu
Varsinainen kaste tapahtuu kastemaljan äärellä. Siihen on laitettu vettä ennen tilaisuutta. Vauva voi olla sylissä kummilla, vanhemmalla tai muulla aikuisella. Pappi kaataa vettä vauvan päähän kolme kertaa ja sanoo: ”Minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”
Tämän jälkeen pappi, vanhemmat ja kummit siunaavat lapsen asettamalla kädet hänen päänsä päälle.
Kasteen jälkeen voidaan sytyttää kastekynttilä. Lopuksi rukoillaan yhdessä ja lauletaan usein vielä virsi.
Lisää oma kädenjälkesi ikimuistoiseen päivään
Juhlaan voi lisätä lauluja, soittoa tai runoja. Kukat, kynttilät ja koristeet tuovat juhlaan tunnelmaa, mutta ne eivät ole pakollisia.
Kastettavalle lapselle voi kirjoittaa elämänohjeita tai piirtää muistoja tilaisuuden aikana. Kastevedestä voi tehdä muiston kaatamalla sen johonkin tärkeään paikkaan, esimerkiksi pihapuun juurelle.
Monissa kirkoissa on myös kastepuu, johon ripustetaan lapsen nimi, jos vanhemmat haluavat.
Kaste kaikenikäisille
Kasteelle voit tulla minkä ikäisenä tahansa.
Alle 12-vuotias lapsi voidaan kastaa ja liittää kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa tai huoltajansa on kirkon jäsen. Kaste edellyttää huoltajien suostumusta. 12–14-vuotiaan lapsen kastamiseen tarvitaan huoltajien ja kastettavan kirjallinen suostumus.
Kirkkoon kuulumatonkin nuori voi osallistua rippikouluun yhdessä toisten nuorten kanssa. Jos hän haluaa rippikoulun jälkeen liittyä kirkon jäseneksi, hänet kastetaan ennen konfirmaatiota. 15 vuotta täyttänyt lapsi voi itse liittyä kirkon jäseneksi huoltajien kirjallisella suostumuksella.
Myös aikuisena voi tulla kastettavaksi. Ennen kuin aikuinen kastetaan, pappi käy hänen kanssaan läpi kirkon uskoon, oppiin ja perinteisiin liittyviä asioita. Tätä kutsutaan aikuisrippikouluksi. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä.
Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.
Psalmi 139
