Siirry sisältöön

Häät

Te valitsitte toisenne. Rakkauttanne kannattaa juhlia. Avioliiton kirkollisessa vihkimisessä yhteiselle matkallenne pyydetään Jumalan siunausta.

Onnea tulevaan hääpäivään!

Kirkkohäät ovat juhlava tapa mennä naimisiin. Vihkikirkossa voi olla paljon ystäviä ja sukulaisia. Häät voivat myös olla pienet ja rauhalliset, ilman suuria järjestelyjä.

Tärkeintä on, että kerrotte tahtonne rakastaa toisianne. Avioliitossa lupaatte olla toisillenne uskollisia ja tehdä parhaanne, että voitte elää onnellisina yhdessä.

Avioliitto on yhteistä elämää. Se tarkoittaa arjen ja juhlan jakamista yhdessä.

Naimisiin kirkossa

Kirkollinen vihkiminen on oikeudellinen tapahtuma. Se vastaa siviilivihkimistä. Vihkimisessä pitää olla mukana vähintään kaksi todistajaa. Tähän ohjeeseen on koottu asioita, joita on hyvä miettiä, kun alatte suunnitella kirkkohäitä.

Milloin kirkkohäät ovat mahdolliset?

Kirkkohäät voi järjestää, jos tietyt ehdot täyttyvät. Molempien puolisoiden pitää olla rippikoulun käyneitä ja kuulua evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Kirkkohäät voi järjestää myös, jos toinen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon tai yhteisöön. 

Kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä ovat esimerkiksi: 

  • ortodoksinen kirkko 
  • katolinen kirkko 
  • helluntaikirkko 
  • adventtikirkko 
  • vapaakirkko 
  • baptistikirkko 
Avioliiton esteiden tutkinta

Ennen vihkimistä avioliiton esteet on tutkittava. Sillä varmistetaan, että avioliitto on lain mukaan sallittu, ja pari voi mennä naimisiin. Kirkkohäitä suunnittelevat voivat hoitaa esteiden tutkinnan evankelis-luterilaisen kirkon asiointipalvelun kautta. Ilman tätä tarkistusta avioliittoon vihkiminen ei ole mahdollista. 

Lue lisää avioliiton esteiden tutkinnasta.

Esteiden tutkinta kestää tavallisesti noin viikon. Kun tarkistuksessa todetaan, ettei avioliitolle ole esteitä, saatte todistuksen esteiden tutkinnasta. Todistus on voimassa neljä kuukautta. Vihkimisen täytyy tapahtua tämän ajan kuluessa. 

Vihkipaikan ja -ajan varaaminen
Juhlatila seurakunnalta

Oulun seurakunnat tarjoavat juhlatilan hääjuhlaa varten maksutta Oulun ev.-lut. seurakuntien jäsenille. Myös muut kuin seurakuntien jäsenet voivat voivat vuokrata tiloja korvausta vastaan.

Pappi ja kanttori häihin

Pappi tulee yleensä siitä seurakunnasta, johon morsian kuuluu. Oulussa papin voi kuitenkin pyytää mistä tahansa seurakunnasta riippumatta siitä, minkä seurakunnan jäsen on. Kanttori tulee siitä seurakunnasta, jonka kirkossa vihkiminen tapahtuu.

Jos haluatte papin tai kanttorin jostakin muualta kuin Oulusta, teidän täytyy kysyä häntä itse ja huolehtia mahdollisista matkakustannuksista. Tästä järjestelystä täytyy ilmoittaa ajoissa kirkkoherranvirastoon.

Häätilaisuuden musiikki

Vihkitilaisuudessa soitetaan yleensä kaksi häämarssia, vihkimisen alussa ja lopussa. Niiden ei tarvitse välttämättä olla marsseja eikä edes urkuteoksia. On kuitenkin hyvä muistaa, että vihkiminen on jumalanpalvelus ja siksi myös musiikin tulee olla jumalanpalvelukseen sopivaa. Kirkkohäissä lauletaan myös virsiä.

Voitte sopia kanttorin kanssa vihkitilaisuuden musiikista etukäteen.

Vihkitoimitukseen voi sisältyä virsien ja häämarssien lisäksi muiden esittämää musiikkia.  Esiintyjän on hyvä hyvissä ajoin etukäteen tutustua kirkon akustisiin ominaisuuksiin, perehtyä toimituksen kulkuun käytännössä ja kuulla muun musiikin teemoja sekä olla yhteydessä kanttoriin.

Keskustelu papin kanssa ennen vihkimistä

Vihkipappi tapaa teidät yleensä ennen vihkimistä. Hän on teihin yhteydessä yleensä noin 1-2 kuukautta ennen hääpäiväänne. Ottakaa tapaamiseen mukaan avioliiton esteiden tutkintatodistus ja henkilöllisyystodistukset. Pappi täyttää esteiden tutkintatodistukseen vihkimiseen liittyvät tiedot. 

Tapaamisessa puhutte myös vihkitilaisuuden käytännön asioista. Pappi voi kysyä teiltä asioita, joita hän voi käyttää vihkipuheessa. Voitte kertoa esimerkiksi, miten tapasitte, mitä arvostatte toisissanne ja mitä odotatte avioliitolta. 

Vihkimisen kulku

Kirkolliseen vihkitilaisuuteen on kaksi vaihtoehtoa: lyhyt ja pitkä kaava. Voitte valita niistä teille sopivan. Vihkipappi johtaa tilaisuuden kulkua. Vihkitilaisuutta voi harjoitella papin kanssa kirkossa ennen juhlaa. Harjoituksiin voivat tulla myös bestman, kaaso tai muut henkilöt, joilla on tehtävä vihkitilaisuudessa. Kerro papille etukäteen, jos haluat harjoitella. Kirkkohäiden vihkitilaisuus kestää yleensä 20–30 minuuttia.

Musiikki

Häät alkavat yhdessä sovitulla musiikilla, usein häämarssilla. Sen aikana saavutte joko yhdessä käytävää pitkin alttarille tai morsian kulkee läheisen saattamana käytävää pitkin, ja sulhanen tulee häntä vastaan. Hääväki seisoo ja seuraa kulkuanne.

Voitte tutustua suosittuihin häämarsseihin esimerkiksi Naimisiin kirkossa -sivustolla.

Siunaus ja puhe

Alkumusiikin jälkeen tulevat siunaus ja johdantosanat, rukous ja Raamatun jakeet. Pappi pitää teille puheen.

Kysymykset ja sormukset

Vihkipappi esittää kummallekin kysymyksen, ja siihen vastaatte ”tahdon”. Usein bestmanin tehtävänä on luovuttaa sormus papille. Sormusrukouksen jälkeen joko morsiamen tai teidän molempien vasempaan nimettömään pujotetaan sormus. Ennen sormusten pujottamista voitte halutessanne lausua erillisen sormuslupauksen. Lopulta on suudelmanne vuoro.

Onnittelut tuoreelle avioparille

Pappi onnittelee ja antaa teille vihkiraamatun seurakunnan häälahjana. Te käännytte kohti häävieraitanne, ja usein silloin esitetään musiikkia. Lopulta kävelette tuoreena avioparina kohti kirkon pääovea musiikin soidessa. Koko hääväki nousee seisomaan ja poistuu kirkosta teidän jälkeenne.

Kirkosta poistuminen

Hääpari voi väistyä hetkeksi odottamaan esimerkiksi kirkon sakastiin, että kaikki vieraat ovat poistuneet kirkon ovesta ulos. Sen jälkeen on teidän vuoronne tulla kaikkien hurrattaviksi ja onniteltaviksi. Huom! Esimerkiksi riisin heitto ei ole sallittua, kun hääpari astuu kirkosta ulos.

Häät vaivattomasti vihkihetkessä

Kauniit ja tunnelmalliset häät voi järjestää myös vihkihetkessä ilman suuria kuluja.  Vihkihetki on päivä, jolloin kirkossa vihitään useita pareja noin puolen tunnin välein. Oulun tuomiokirkossa järjestetään yleensä neljä vihkihetkeä vuodessa.

Lue lisää vihkihetkistä

Hääperinteitä

On tärkeää, että häät ovat teidän näköisenne, ja että niistä jää teille hyvä muisto.

Kirkkohäihin liittyy tapoja ja perinteitä, jotka eivät varsinaisesti ole osa vihkimisen kulkua, mutta jotka ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaisessa hääperinteessä. Perinteitä ei tarvitse ottaa huomioon toisten vuoksi vaan teidän itsenne takia. Mikäli perinteet tuntuvat hyviltä myös teille, niitä kannattaa vaalia, mutta yhtä hyvin voitte jättää ne huomioimatta.

Ennen vihkimistä

Monet vihkiparit noudattavat perinnettä, jonka mukaan morsian ja sulhanen eivät saa nähdä toisiaan hääpäivänä kuin vasta vihkikirkossa. Perinne on peräisin ajalta, jolloin pari muutti yhteiseen kotiin vasta häiden jälkeen.

Usein vihkipari valitsee itselleen kaason ja bestmanin tai useampiakin. Kaasot ja bestmanit ovat vihkiparille läheisiä ystäviä tai esimerkiksi sisaruksia, jotka auttavat hääjuhlan järjestämisessä ja osallistuvat vihkitilaisuuteen, jossa heillä voi olla sovitut vastuut.

Kirkkotila on sellaisenaan valmis hääjuhlaa varten. Alttarilla on kynttilät ja kukkia. Voitte kuitenkin itse koristella kirkkosalia, jos se tuntuu tärkeältä. Koristelua, kuten esimerkiksi kukkien määrää ja sopivuutta on hyvä suunnitella ennakkoon yhdessä seurakunnan seurakuntamestarien kanssa. He tuntevat kirkon tilat ja osaavat arvioida koristeluun ja sen purkamiseen vaadittavan ajan. Suosituimmissa vihkikirkoissa tilaisuuksia on jopa puolen tunnin välein.

Joskus kirkkohäihin tehdään vieraille käsiohjelma, joka kertoo vihkitoimituksen kulun, virsien tai laulujen sanat, vihkimarssit ja muut musiikkitiedot.

Joissakin kirkoissa on morsiushuone, jossa morsiuspari tai usein vain morsian valmistautuu vihkitilaisuuteen ennen sen alkua. Kirkon sakastia voidaan myös käyttää valmistautumiseen. Vihkijuhla alkaa sovittuna aikana.

Vihkimisen aikana

Kirkkohäissä on tapana, että vihkiparin lähisukulaiset istuvat kirkon etupenkeissä. Morsiamen suku ja ystävät istuvat vasemmalla ja sulhasen oikealla puolella kirkon takaosasta katsottuna.

Vieraat nousevat seisomaan, kun urut alkavat soida. Kanttori aloittaa häämusiikin, ja vihittävät tulevat kirkon keskikäytävälle.

Vihkipari voi kulkea matkan alttarille yhdessä rinnakkain, morsian sulhasen vasemman käden puolella. Vanhan perinteen mukaan morsiamen isä tai muu läheinen saattaa morsiamen alttarille, jossa sulhanen valmiiksi odottaa.

Jos morsian saatetaan vihille, hän kävelee häämarssin soidessa saattajan oikean käden puolella. Sulhanen odottelee alttarin äärellä ja lähtee häämarssin alkaessa morsianta vastaan. Kirkon keskivaiheilla saattaja luovuttaa morsiamen sulhaselle, ja vihkipari jatkaa matkaa siten, että morsian on nyt sulhasen vasemmalla puolella. Koko vihkimisen ajan morsian on sulhasen vasemman käden puolella.

Morsiusparin (tai aluksi morsiamen ja saattajan) perässä voivat kävellä myös kaasot, morsiusneidot ja sulhaspojat. He käyvät istumaan kirkon etuosaan. Bestman seisoo alttarilla odottavan sulhasen vieressä, kunnes pari on yhdessä alttarilla. Kaaso voi huolehtia vihkitilaisuudessa morsiuskimpusta ja avustaa morsianta muutenkin. Bestman voi huolehtia sormuksista ja ojentaa ne vihkipapille tai sulhaselle oikealla hetkellä.

Perinteinen tapa on, että kun pappi on julistanut parin aviopuolisoiksi, vihkipari antaa alttarilla toisilleen suudelman.

Joissain kirkoissa on vihkiryijy, joka voidaan asettaa alttarin eteen. Morsiuspari seisoo sen päällä vihkimisen ajan. Ryijy symboloi suojaa ja onnea avioliitolle, eivätkä muut saa astua sen päälle. Mikäli suvussa on oma perinneryijy ja haluatte käyttää sitä vihkiäisissänne, se on mahdollista.

Vihkimisen jälkeen

Vastavihityt kulkevat kirkon käytävän takaisin kohti ulko-ovea, josta teidät ohjataan odottamaan morsiushuoneeseen tai sakastiin. Sillä aikaa vieraat siirtyvät ulos kirkosta teitä vastaanottamaan.

Tuoretta avioparia on perinteisesti tervehditty heittämällä heidän päälleen riisiä tai ruusunlehtiä. Nykyään toivotaan, ettei kirkon edessä heitettäisi mitään, jotta ympäristö säilyisi siistinä eikä roskaa kulkeutuisi sisälle kirkkosaliin. Esimerkiksi saippuakuplien puhaltelu tai tähtisadetikkujen polttaminen ovat kuitenkin kaunis tapa juhlistaa tuoretta avioparia.

Avioliiton siunaaminen

Jos olette menneet naimisiin siviilivihkimisenä, avioliittonne voidaan siunata kirkossa.

Avioliiton siunaaminen on tavallista esimerkiksi kansainvälisissä avioliitoissa tai silloin, kun toinen puolisoista ei kuulu kirkkoon. Siunaaminen on hyvin samanlainen kuin kirkollinen vihkiminen, mutta nyt siunausta pyydetään jo solmitulle avioliitolle.

Siunaamisessa ei ole sormusrukousta eikä sormuslupauksia. Tilaisuus voidaan järjestää kirkossa tai muussa teille tärkeässä paikassa. Musiikista voi sopia kanttorin kanssa.

Avioliitto voidaan siunata kirkollisesti missä päin maailmaa tahansa, koska kyse ei ole juridisesta tapahtumasta. Siunaamisesta voidaan antaa todistus. Tilaisuus kestää yleensä noin 15 minuuttia.

Samaa sukupuolta olevien avioliitto

Piispat ovat antaneet ohjeen, että papin ja muiden kirkon työntekijöiden tulee kohdata kaikki parit avoimesti ja kunnioittavasti, jos he pyytävät vihkimistä tai siunaamista.

Monet seurakunnat antavat kirkkotiloja samaa sukupuolta olevien parien hääjuhlaan. Osa papeista haluaa vihkiä kaikki parit tasavertaisesti. Samansukupuolisten parien häissä on samat käytännöt kuin erisukupuolisten häissä. Jos vihkiminen ei ole mahdollista, kirkossa voidaan järjestää rukoushetki avioparille. Rukoushetken voi suunnitella yhdessä papin tai muun kirkon työntekijän kanssa. Se voidaan pitää kirkossa tai muussa tärkeässä paikassa.

Kertokaa kirkon työntekijälle toiveenne etukäteen. Saatte lisätietoja omasta seurakunnastanne.

Varaa tila juhlaasi

Oulun seurakunnilla on paljon kauniita juhlatiloja suurta päiväänne varten!

Naimisiin ulkomailla

Haluatteko ulkomailla naimisiin?

Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.

Kor. 13:13