Apua verkkoasioinnin viidakkoon
Kastellin kirkossa keskusteltiin siitä, mitä vaikutuksia verkkoasioinnin yleistymisellä on ikäihmisten elämään ja kuinka digipalveluiden käyttöä voisi helpottaa.
Yhä useampi palvelu on siirtynyt verkkoon. Kuinka asiointi sujuisi myös heiltä, joille netin käyttö tuottaa hankaluuksia?
Tätä pohdittiin Oulun seurakuntien järjestämässä paneelikeskustelussa Kastellin kirkossa. Tilaisuuteen osallistunut Milja Pietarila kertoi olevansa yksi heistä, jotka eivät hoida asioitaan verkossa.
– En luota verkkoasioinnin turvallisuuteen tai usko, että digitalisaatio on kehityssuunta, joka pitää vain hyväksyä.
– Ainakin verohallinnon, terveydenhuollon, apteekin ja Kelan palveluja pitäisi pystyä käyttämään ilman verkossa asiointia, Pietarila vaati.
Aina ei ole kyse iästä
Paneelikeskustelussa digitalisaation vaikutuksia pohtivat kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Johanna Karjula, Oulun seurakuntien viestintäjohtaja Marsa Jurvakainen, Oulun Eläkkeensaajien Verkosta virtaa -toiminnan alueohjaaja Paula Hellén-Toivanen, Oulun seudun Muistiyhdistyksen digiohjaaja Juho Kinnunen sekä Oulun seurakuntien diakoniatyöntekijä Leena Vuolteenaho.
Vuolteenaho kohtaa työssään ihmisiä, joille verkkoasiointi on vaikeaa.
– Digipalveluiden käyttö on hankalaa muillekin kuin ikäihmisille. Sitä vaikeuttavat esimerkiksi erilaiset sairaudet, pelko huijatuksi tulemisesta sekä laitteiden ja palveluiden maksullisuus.
– Kun netin käyttö ei onnistu, myös palveluiden piiriin hakeutuminen voi vaikeutua.
Palvelut ja tuki tulee suunnitella hyvin
Digi- ja väestötietoviraston tuoreen digitaitoraportin mukaan 16–89-vuotiaista suomalaisista 87 prosenttia hallitsee vähintään digitaaliset perustaidot. Erityisesti ikäihmisten osaaminen on vahvistunut.
Tästä huolimatta 38 prosenttia suomalaisista tarvitsee vähintään usein apua digipalveluiden tai laitteiden käytössä. Ikä ei yksin määritä avuntarvetta.
Paula Hellén-Toivanen muistutti, että digineuvontaa tarjoavat esimerkiksi kunnat, järjestöt ja digipalvelujen tuottajat. Juho Kinnunen totesi, että neuvontaan tarvitaan riittäviä ja pysyviä resursseja.
– Kun neuvontaa on saatavilla ja ihmiset uskaltavat käyttää laitteita, tulee myös onnistumisia.
Johanna Karjulan mukaan digipalvelujen on oltava saavutettavia eli helppokäyttöisiä myös heille, joilla on toimintakyvyn rajoitteita.
Marsa Jurvakainen painotti, että palveluiden kehittämisessä on kuunneltava käyttäjiä.
– Suunnitteluun on otettava mukaan erilaisilla taidoilla varustettuja ihmisiä.
– Lisäksi on hyvä rohkaista ja luoda luottamusta verkkoasioinnin käyttämiseen. Varoittaminen erilaisista riskeistä voi tehdä liiankin varovaiseksi.
Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että ihmisillä on oltava mahdollisuus hoitaa asioitaan myös puhelimitse ja kasvokkain. Paneelin puheenjohtajana toiminut Satu Virrankari muistutti lopuksi, että digitalisaatio voi helpottaa arkea merkittävästi.
– Netissä voi pitää yhteyttä lapsiin ja lastenlapsiin, tilata palveluja kotiin ja tarkastella omia terveystietojaan. Verkko tarjoaa myös mahdollisuuksia oppimiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
Paneelikeskustelua seurannut Milja Pietilä on huolestunut siitä, että yhä useampi asia hoidetaan verkossa.
