Kuormitus ja arki parisuhteessa
”Kun yhteys löytyy ja toimii, kuormitus vähenee.”
Meidän ihmisten elämä tapahtuu arjen keskellä. Jokaisen arki on omannäköistä. Päivän aikana kohtaamme ilot ja surut. Joku elää vaihetta, jossa arki on rauhallista. Työ, raha, ihmissuhteet ja terveys – ne kuormituksen pääasialliset mittarit – ovat riittävän hyvässä tasapainossa. On tunne, että on aikaa asioille. Ehtii pysähtyä, ja on jaksamista päivän tapahtumille.
Jonkun arki taas – se kaksikymmentäneljätuntinen ajanjakso tai viikko, vuosikin – tuntuu kuormittavalle. On tunne, ettei ehdi ja voimat loppuvat. Siihen arkeen tai päivään pitää sovittaa oma työ, mahdolliset lasten harrastuskuskaukset, ehkä kumppanin työ, omat harrastukset, sairauksien rasitukset ja joskus omien vanhempien asioista huolehtiminen. Kuormituksen ja väsymisen vuoksi pinna kiristyy, tulee tiuskittua kumppanille, lapsille ja ystäville.
Joskus kuormituksen ja raskauden kokemukseen riittää yksi, pienikin asia. Silloin meidän henkiset voimavaramme, resurssimme tai resilienssitaitomme ovat tippuneet jostain syystä tosi alas.
Ehkä voisi sanoa, että kuormituksen takia läsnäolo omassa elämässämme on muuttunut poissaoloksi. Olemme kadottaneet yhteyden itseemme. Toteutamme vierasta missiota.
Tässä pari näkökulmaa kuormituksen vähentämiseen:
- Rationaalinen. Otat yksinkertaisesti vastaan ne neuvot, mitä asiantuntijat sinulle tutkittuina totuuksina sanovat työterveydessä, sosiaalisessa mediassa, lehdissä tai kirjoissa. Esimerkiksi vähennät työtä, tarvittaessa irtisanot itsesi, ajattelet asian toisin, hommaat harrastuksia, pidät yhteyksiä ystäviin, yrität ajatella positiivisia asioita, delegoit, teet hengitys- ja rentoutusharjoituksia. Tässä huomio ja vastuu on minällä eli yksin sinulla. Hyvinvointisi, kuormituksen vähentäminen, jää sinun voimiesi ja tahtosi vastuulle. Tämä on ”kaikki riippuu sinusta” -malli.
- Emotionaalinen. Empaattinen ymmärtäminen. Tässä mallissa kuormituksen purku perustuu ihmiskunnan perusvoimaan ja alkusyyhyn – yhteyteen. Kuormitusta vähennetään yhdessä toisen kanssa. Tätä voisi sanoa ”yhdessä mennään vaikka läpi harmaan kiven” -malliksi.
Empaattisessa ymmärtämisessä kaksi ihmistä, kumppanit, jakavat omia arjen tilanteita ja tapahtumia toisilleen. Kuormituksia ei pidetä omassa mielessä. Jakamalla osallistutaan vuoron perään kummankin kuormittaviin asioihin ja tuntoihin. Tarkoituksena ei ole arvostella, kritisoida tai vähätellä toista, ei myöskään varsinaisesti neuvoa. Tällöin vuorovaikutuksen kautta päästään samalle tasolle (vallan tasapaino, kumppanit eivät ole toisensa ylä- tai alapuolella). Lisäksi saavutetaan kunnioittavaa kohtaamista (olen hyväksytty), yhteyttä ja läsnäoloa. Emotionaalisessa ymmärtämisessä pääpaino ei ole ratkaisussa vaan jakamisessa, yhteydessä, jossa syntyy syvä kunnioittamisen ja arvostamisen kokemus. Kumppani tarvitsee minun myötätuntoisen suhtautumiseni, minun kiinnostukseni hänen kuormituksiinsa ja huoliinsa.
Kuormitusta ja tapahtumia voi olla määrällisesti paljonkin. Mutta niitä kestää, kun ne yhdessä jaetaan. Se mikä jaetaan, siitä eletään!
Pohdiskeltavaksi
Miettikää arkea yhdessä, päivää ja viikkoa. Mitkä asiat täyttävät ja kuormittavat arkea? Voisiko niistä kuormituksista rohkeasti puhua toiselle ja yhdessä?
Rauhallista kesäarkea,
Tuomo Kinnunen
